Lähiaikoina varmaan blogimaailmaassa joku värjäyskärpänen on puraissut pahasti. Hain kirjastosta vinon pinon kirjoja , ja mökillä mies sai omien hommiensa lisäksi kaivaa vanhan padan esille, ja siirtää sen rannalle.
Olin löytänyt yksinkertaistakin yksinkertaisemman ohjeen "Väriä luonnosta"-kirjasta, raaka-ainetta oli mökkipihalla yllinkyllin; eli "Sormipaisukarve"- jäkälää. Keräsin oksasilppua pataan, ja jäkälättömiä risuja padan alle.
Keitos oli aika hurjaa, anoppi suhtautui erittäin epäilevästi aikomukseeni keittää lanka oksasilpun seassa. Mutta kerrankin päätin uskoa ohjetta, ja taisi kannattaa :)
Nyt en vaan tiedä pitäisikö lanka jättää tuollaiseksi, vai yrittää värjätä toinen puoli jollain? Punainen olsi ihan kiva, mutta siihen ei taida nyt olla luonnossa aineksia.
Dyeing with natural dyes has really started to interest me. Last weekend at our summer cottage my hubby was let to help me, fortunately there was on old cauldron (?) from our old sauna.
And so much branches with lichen (hypogymnia physodes) laying all around!
My mil's opinion was, that it's foolhardy to boil yarn with all those branhes and rubbish, but for once I followed a recipe ;)
I'm not sure what I do with that yarn, will I use it, or dye the other part too?